Oma koti kullan kallis

Pari päivää sitten saavuttiin taas kotiin Australiasta. Matka meni ihan mukavasti sukulaisia ja ystäviä tapaillessa.













Ella alkoi vierastaa ihmisiä reissulla ehkä kun oli vaan tottunut äitin, isin ja Helin kasvoihin.

Anne kävi moikkaamassa uuden poikakaverinsa kanssa uudesta seelannista ja Peter lensi Tasmaniasta meitä katsomaan.

Eden serkun kanssa tuli paljon vietettyä aikaa, loppua kohden pienokaiset alkoivat tulla juttuun toistensa kanssa, mutta leikkiä he eivät vielä keskenään osanneet. Hassuja tapauksia sattui mm. Edenin nopeat kädet löysivät Ellan hiukset ja Ella puolestaan halusi aina ottaa Edenin kädessä olevan lelun.

Rannalla ollessa Ella pääsi tutkimaan hiekkaa ensimmäsitä kertaa. Hän kummasteli kovin ja tarttui käsillä siihen, mutta ei laittanut kuitenkaan suuhun!

















Matkalla Ella oppi siis nousemaan tukea vastaan ja ottamaan askelia tukea kohden. Nyt kun ollaan kotona niin vasta huomaa kuinka Ella on kasvanut, kohta ei olla enää vauva vaan taapero:( aika menee ihan liian nopeasti.











Ellasta on tullut äidin pieni takiainen. Äiti pitää olla koko ajan ainakin näkyvillä ja yleensä mahdollisimman lähellä. Ella konttaa jalkoihin ja nyhtää lahkeesta tai leikkii siinä jalkojen juuressa. Isikään ei kelpaa vaan aina huutelee äitin perään:(

Ella ei muistanut kotia eikä lelujaan. Hän on ollut seikkailuretkillä eri huoneissa ja jumppamaton kanssa on sattunut jo haavereita, tukikaaret eivät oikein kestä Ellan painoa kun hän niitä vasten nousee ja yrittää seisaalleen. Ella taitaa kuitenkin muistaa Helin, koska heti Helin nähdessään suu kääntyi leveään hymyyn sekä kaikki mahdollinen piti kertoa hänelle. Ellasta on siis tullut muutenkin oikea höpöttäjä, tänäkin aamuna äiti heräsi höpöttellyyn. Hän taitaa tykätä omasta äänestään ja miten vaihdetaan äänentasoa hiljaiselta kovalle.

Aikaero painaa päälle ja rytmeistä ei ole vielä tietoakaan. Viime yö tuntui että äiti olisi immetänyt koko ajan että Ella olisi nukkunut. Äiti ja isi ovat ihan naatteja!!!

Äiti varasi lääkäriajan ja samalla tuli puheeksi tämän ikäisten ruoan tarve, Ellan tulisi siis syödä aamupuuro, lounas, välipala, päivällinen sekä iltapuuro. Kaikkia siis 1-1,5dl huhuh. Nyt Ella syö aamupuuron, lounaan, päivällisen sekä iltapuuron, mutta aamupuuro ja päivällinen on reilusti alle desin. Pikkuhiljaa yritetään kasvattaa masua. Australiassa ollessa Ella söi vain pari kolme kertaa päivässä.

Tänään äiti on sitten laittanut taas soseita ja eilen ensimmäistä kertaa kokeiltiin kalaa. Ellaa ei oikein nämä uudet maut innosta, mahdollsimman ei miltään maistuvaa ruoan pitää hänen mielestään olla.

Vihdoin oma rytmi

Olemme olleet Australiassa reilun viikon eikä aikaero enää vaikuta. Viime yönä Ella nukkui jo toisen yön kokonaan heräämättä! Ella on nyt kontannut melkein kuukauden ja eilen Ella ajatteli kokeilla korkeampaa ulottuvuutta. Hän kiipesi polville ja polvet liikkuivat hienosti eteenpäin niin että pääsi seisomaan ja jalatkin liikkuivat eteenpäin, niin että seisomaan päädyttiin. Havereita on myöskin alkanut tulla kun kiivetään tasapainottelemaan yhden käden varaan milloin mitakin tukea vasten. Siitä tietenkin seuraa itku kun pää osuu, mutta pelle-kaveri on aina lohduttamassa ja huulet kääntyvät pian hymyyn.

Ella on kotiutunut jo ihan hyvin, osaa kontata olohuoneesta kaakelilattiaa pitkin keittiöön. Olohuoneessa on mukavan pehmeä kokolattiamatto missä kuitenkin Ella viihtyy parhaiten leikkien ja touhuten.

Sunnuntaina vietettiin yhdessä koko porukan (paitsi Camilla-täti, joka oli töissä :( ) kanssa ensimmäistä äitienpäivää. Perhekuvia räpsittiin urakalla, jotta saatiin onnistuneet potretit Ellan ja Eden-serkun yrittäessä karkuun sylistä.









Tässä esimerkki kuvausryhmän "apinoista", joita tarvittiin Ellan ja Edenin huomion kiinnittämiseksi.

Eilen käytiin eläintarhassa Sami-sedän 30-vuotis syntymäpäivän kunniaksi. Ella sai hämmästellä ihmeellisiä kenguruotuksia ihan läheltä. Hän ei kyllä osoittanut erityista kiinnostusta eläimiä kohtaan, taitaa olla tullu isäänsä tässä asiassa.





















Ella on tavannut nyt melkein joka paiva Eden serkun. Serkukset katselevat toisiaan, mutta eipä oikein leikkimisestä yhdessä tule mitään. Vetävät lelut toistensa kädestä ja yrittavat kylla kovin koskea toisiaan. Eden yrittaa vetää Ellaa hiuksista ja Ella haluaa tietenkin Edenin kädessä olevan lelun itselleen. Kaikki vauvat ovat niin erilaisia. Ella ja Eden ovat myoskin ihan erilaisia ja luontoisia. Ella on sellanen touhutäti, aina puuhaamaassa ja menossa. Eden rauhallinen mietiskelijä ja ihmettelijä.

Ulkomailla

Ella pääsi ensimmäiselle ulkomaanmatkalleen, kun lentokone nousi kohti Australiaa 7.5. Matka sujui puoliväliin asti ihan mukavasti Ellan nukkuessa yöunia. Bangkokin välilaskun aikana lentokonesiivoojat kiinnostivat kovin, taisi mielenkiinto olla molemminpuoleinen. Thaimaalaiset olivat niin hymyileväisiä. Singaporessa vaihdettiin konetta ja Ella pääsi purkamaan energiaa vipeltämällä pitkin odotusauluan mattoa muiden matkustajien viihteeksi. Viimeinen lento olikin sitten vanhempien (ja muiden matkustajien) painajainen, kun Ella huusi 2/3 lennosta. Istumapaikka oli aika rauhaton keskellä käytävää ja vieressä istuva vauva kiinnosti liikaa.

Matkasta selvittiin kuitenkin hengissä ja perillä odotti innokas joukko: Grandad ja Nanna, Camilla-täti sekä Sami-setä.

Seikkailuretkellä

Eilen Ella uskalsi lähteä mattoa pidemmälle konttausretkelle. Mentiin ilmapallon perässä pitkin olohuonetta ja tultiin parin kynnysesteenkin yli hienosti keittiöön. Retkeilyä ollaan siitä lähtien harrastettu. Keittiöstä löytyy kaikkea kiinnostavaa..se taitaa olla hyvä motivointi keino jaksaa kontata sinne asti.

Ellan ääni kuulostaa ihan käheältä, hassun kuulosta! Pientä flunssanpoikasta taitaa olla ..

Käytiin isin ja Helin kanssa lounaalla. Nyt kun Ella ei ole enää niin paksusti puettuna ihmiset näkevät ja ihastelevat Ellaa kovin. Kiinalaisessa oli monta ihastelijaa, yksi mies tarjoilija jaksoi hymyilyttää Ellaa pitkään. Jännä kun ei vierastanut eri maalaisiakaan ihmisiä, vielä sekin aika varmaan tulee.

Tänään ollaan kokeiltu kahta uutta makua, kesäkurpitsaa sekä ruusunmarjaa. Kesäkurpitsabataattisose ei oikein maistunut, ruusunmarja sen sijaan ihan ok.

Ollaan otettu 70cm vaatteita käyttöön.

Wabbuuu

Isillä oli maanantai vapaana niin on ollut aikaa leikkiä taas vähän enemmän Ellan kanssa mm. lukea lehteä..
Ulkona ollaan tehty pitkiä lenkkejä..Ella nukahtaa yleensä jo alkumetreillä. Tänään käytiin kaivarin suunnalla, ihmisiä oli kuin muurahaisia..jätski oli hyvää. Ella ei kuitenkaan saanut vielä maistaa, ehkä ensi vappuna:)

Ellan rytmit ovat menossa taas kerran uusiksi, joku sanoikin että ei pidä tottua tiettyyn aikatauluun, koska ne vaihtuu nopeasti. Kohta taidetaan olla siirtymässä pareihin päikkäreihin ja nukahtaminen imemiseen on alkanut hiipua..pitänee opetella juomaan lasista tai nokkamukista pikkuhiljaa ja isi saa taas nukuttaa.







Ella on löytänyt sormensa, imeskelee etusormea, etusormea ja keskisormea ja peukaloa. Hellyyttävän näköistä, mutta toivottavasti siitä ei tule iänikuinen tapa.



Hampaita ei ole vielä näkynyt eikä merkkejä hampaisiin ole..

Ella ei osaa vielä kiertää esteitä vaan kun konttaa maton poikki niin kaikkien lelujen päältä mennään ja vauhdilla että saavutetaan esim. tämä tietokone:)§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§ 11z<< <<<<< onbl