Sihtikurkku äitin apulaisena

Aika oon taas vierähtänyt nopeasti. Camilla-täti ja Gavin ovat olleet meillä nyt melkein kaksi viikkoa. Ella pelkäsi Gavinia aluksi ihan kamalasti, nyt he voivat olla jo samassa huoneessa ilman ellan itkuja. Camillan kanssa leikit sujuu hyvin:)

Viikonloppuna oli 10v luokkakokous. Ella jaksoi taas pitkän päivän mainiosti ensin kirkko-osuuden ja sitten ravintolan ja myös jatkot. Ella oli kovin kiinnostunut tutustumaan Luukakseen ja osasi olla vähän enemmän varovainen hänen kanssaan (Ella kosketti sormella Luukasta) Sirpa-täti oli pari yötä meillä ja nyt Ella ei enää vierastanut häntäkään vaan ojensi kädet päästäkseen tädin syliin.









Eilen käytiin neuvolassa juttelemassa Ellan uniongelmista ja kaikenlaista muutakin siinä sivussa. Nyt yritetään taas muuttaa Ellan rytmiä erilaiseksi..pari päivää on mennyt jo ihan ok, mutta yöt eivät kyllä ole muuttuneet. Johanna kirjoitti vihkoseen: kasvaa tasaisesti, nousee pystyyn. Juttelee ja hymyilee. Ymmärtää. Ellan mitat tällä hetkellä 7885g, 70,3cm, 44,7cm. Johanna sanoi myös että jotkut ovat sihtikurkkuja ja menee aikaa ennenkuin alkaa karkeampi ruoka uppoamaan. Ruisleipää suositteli..niiinpä sitten illalla Ella söi pienen palan ja tietenkin oksensi kaikki taas kerran..eipä sitten ehkä kuitenkaan vielä ruisleipää vähään aikaan.

Tänään Ella ja äiti ovat sairastaneet yhdessä. Kummaltakin nenä vuotaa, aivastuttaa ja vähän taitaa olla lämpöä, kun on niin kurja olo. Toivotaan ettei mene korviin..

Ella auttelee äitiä kaikessa mahdollisessa mm. vetää pyykkejä koneesta ulos.

Ella on alkanut harjoittelemaan seisomista ilman tukia. Jos kannustetaan niin hän nousee monen monta kertaa ylös ja on ihan innoissaan saamasta huomiostaan. Hän seisoo parhaimmillaan ehkä n. 15 sekuntia yksikseen.

(Laitettiin puuttuvia kuvia Venlasta allaolevaan juttuun)