Uusi blogisivu!!!

Jos haluat edelleen seurata Ellan elämää voit tehdä sen nyt osoitteessa http://ellanpaivat.spaces.live.com

Kuvien julkaisu sekä tekstinsyöttö oli helpompaa.

Vipinää ja vilskettä

Käytiin Ellan kanssa neuvolassa tällä viikolla. Olisi ollut rokotus tiedossa, mutta tultiin siihen tulokseen että odotetaan kunnes ripulin aiheuttaja on selvitetty. Ripulia on taas jatkunut entiseen malliin..paitsi tänään;) Ella on kasvanut kuitenkin hyvin tai omaa käyräänsä. Paino oli 8480g ja pituutta 73,6cm ja pää 45cm. Äiti kyllä epäilee pituuden oikeanmukaisuutta, koska pituuden mittaaminen oli itkun ja taistelun takana. Neuvolakorttiin laitettiin että syö melko huonosti ja melko yksipuolista (ripulin takia). Johanna epäili, että kaikki voi liittyä toisiinsa, ripuli, oksentelu ja huono syöminen.

Ellan ensimmäinen sana on ota, jonka merkityksen ymmärtää. Sitä hän nyt on toistellut muutaman päivän, useasti tulee otaotaota peräkkäin. On niin iloinen kun tulee ymmärretyksi. Haluaa antaa esineitä ja sanoo ota. Eilen illalla yritti niin kovin jutella isin kanssa ja turhautui kun ei siitä tule vielä mitään. Joitakin asioita Ella ymmärtää kuitenkin jo sekä englanniksi, että suomeksi: esim. bye bye/hei hei (vilkuttaa); lights off / valot pois päältä (sammuttaa esim. vessan valon). Toivotaan että kehitys jatkuu samaan suuntaan.


Ella ymmärtää jo aika paljon asioita. Löytää sukan maasta ja yrittää laittaa sitä jalkaansa (tai oman kengän) tietenkään
onnistumatta siinä. Kännykkä menee korvan lähelle (leikkii puhuvansa), tietää mitä harjalla tehdään, yrittää harjata hiuksiaan. Ella on alkanut taputtamaan ihan itse. Eilen kun kännykkä soi niin taputus alkoi ja tänään kävelyn päätteeksi taputti itselleen :). Ennen Ella taputti vain vauva-nukkensa käsiä. Äitin vanha vauva-nukke on edelleenkin kovin mieluisa leikkikaveri, sitä pussaillaan ja taputetaan käsiä ja yritetään raahata vaatteista, liian iso ja painava kun on.


Tällä hetkellä kirjat kyllä kiinnostaa eniten. Ella tuo kirjoja äitille ja istuu äitin syliin katselemaan ja kääntelemään sivuja.

Ella on osannut jo monta viikkoa tulla alas sohvalta tai sängyltä jalat edellä. Kerran kyllä sattui pieni haaveri kun jalka jäi jumiin niin tultiin puoliksi käsi edellä. (itku tuli, onneksi oli iso tyyny myös vähän suojaamassa).

Ella on keksinyt miten astianpesukoneen saa auki ja on ihan innoissaan aina kun tyhjennetään konetta.

Ella 'rämpyttää' suutaan/huuliaan sormilla (isi opettanut kylvyssä) ja ääntelee samalla. Viihdyttää näin itseään ja muita ihmisiä. esim. junassa ollessa. Tätä harrastetaan myös öisin.

Ella on alkanut kävelemään enemmän. Tänään käveli monta kertaa huoneen päästä päähän. Äiti laski kerran että 27 askelta tuli peräkkäin. Konttaamalla pääsee niin hurjaa vauhtia että ei aina jaksa kävellä, hidasta kun se vielä on. Iltapuuhiin kuuluukin koko perheen konttaus-show, konttaillaan kaikki ympäri taloa ja Ella innoissaan mukana. Isi sanoikin että jos joku näkisi niin voisi vähän hölmöksi katsoa (taitaa jo tietää, nyt kun asia tuli julki ;) - isin kommentti).

Iltakylpy on ainakin isin kotonaoloajan kohokohtia. Heti kun Ella kuulee, että isi ottaa ammeen esiin ja alkaa valuttamaan vettä, Ella säntää täyttä vauhtia (pää alhaalla kontaten - ilmeisesti nopeampaa) kylppäriin seuraamaan ammeen täyttämistä. Kylpyvedessä polskimisesta on tullut niin hauskaa, että eteisen lattia lainehtii joka kerta (ei kerrota vuokranantajalle ;) ). Kohta täytyy varmaankin siirtyä isoon ammeeseen, vaikka siellä ei Ellan mielestä olekaan yhtä hauskaa.

Toinen ylähammas

Yskää nuhaa..oksentelua ja valvomista, tavallista syysarkea täällä vietetään.

Viime yönä taisi tulla oikea yläetuhammas läpi. Äiti sai kunnon pureman sormeen aamulla (vieläkin kirvelee)

Ella osaa jo osoittaa tiettyjä asioita: lamppua, nenää ja sammuttaa valon pyydettäessä.

Potasta loppui patterit. Varmaan kun soi öisinkin itsekseen. Ella kyllä käyttää sitä ahkerasti, joten täytyy asentaa uudet patterit pian.

Ripuli näyttäisi parantuvan hiljalleen juuri sopivasti kun sovittiin jo lähete sairaalaan. Seurataan nyt edelleen ennen kuin perutaan. On jo alettu antamaan enemmän ruokia. Uutena kananmuna ja hirssi.

Hyttyset ovat kiusanneet taas öisin, ehkä olisi syytä jo pitää ikkunat kiinni. Ella sai yhden pureman, mutta äiti ainakin viisi. Isiä hyttyset eivät ole koskaan kiusanneet :)

Viikonloppuna Ella pääsi ensi kertaa elämässään peuhaamaan syyslehtien sekaan. Ellasta olisi ollut hauska päästä vipeltämään pitkin puistoa, mutta kylmän ilman takia puetut paksut vaatteet estivät kummasti kulkemista :)

Tänään vauvasta taaperoksi?

Niin tapahtuuko se yhdessä yössä? Joku on väittänyt että kun täyttää vuoden ei kutsuta enää vauvaksi vaan taaperoksi. Tänään siis pikku kultamme täytti vuoden. Ollaankin isin kanssa muisteltu vuoden takaisia tapahtumia. Ne ovat niin hyvin vielä mielessä. Sen verran ihmeellinen tapahtuma oli kun Ella saapui maailmaan :) Ei enempää muisteloita vuoden takaa, muuten äitille tulee liian vaikea kirjoittaa loppuun...

Eilen siis juhlimme varsinaisesti Ellan synttäreitä Cafe seedissä, jonne mahtui enemmän ihmisiä kuin olisi meidän pieneen asuntoon mahtunut. Isi koristeli tilan hienoksi, Marita-tätin lähettämillä koristeilla. (kaikkia ilmapalloja isi ei jaksanut puhaltaa!)













Vieraina oli Saaristet, Ahoset, Mattila ja Jaakkola, Leinvuot, Franco, Iivari, Sawickit, Himbergit ja Paavilaiset. Mukana masuissa pari muuta vauvan alkua;) Lauantaina meillä kävi Ville ja Sirpa ja tällä viikolla luvassa vielä muutamia vieraita.

















Ohjelmassa oli mm. isin puhe;)- lahjojen avaamista ja pureskelua, kuplien puhaltamisia, kuolaamista, puklimista, vatsan täyttämistä, puheen sorinaa, synttärilaulu, kynttilän puhaltaminen ja taustamusiikkia.













Kiitos kaikille vieraille! :)














Ella sai lahjaksi leluja, kirjoja, vaatteita sekä astioita. Ellalla on ollut siis puuhaa tänään uusien lelujen parissa koko varsinaisen synttäripäivän ajan. Äiti ja isi antoivat lahjan tänä aamuna, jolla Ella on myös leikkinyt. Nykyään leluja on jo joka huoneessa ja joka nurkassa:) eipähän aika tule pitkäksi, kun aina löytyy jotain kiinnostavaa.

Flunssaa, ripulia ja hampaita

Tällä viikolla Ellalla on ollut nenä ihan tukossa ja täynnä paksua limaa. Syöminen ja nukkuminen on hankalaa ja hampaitakin on tulossa lisää... ne kiusaa Ellaa varsinkin öisin entisestään. Eli koko perhe ollaan nyt urakalla valvottu. Ella on alkanut paremmin nukahtamaan rattaisiin ja kun onneksi on jo vähän viileämpää, uni maittaa ainakin saman ajan kuin sisällä nukkuessa (huomattavaa eroa ei koskaan ole näkynyt). Tänään nukuttiin ulkona n.puolisen tuntia;) Isi nautti myös tämän päivän säästä, tihkutti vettä ja äitin mielestä oli kyllä aika ankea ilma. Isi totesi että mitä ihanteellisin sää ulkoilla, ei ole tukalaa vaatteidenkaan kanssa;)

Ripuli ei ota taantuakseen. Välillä tuli ihan vettäkin. Nyt on takana viisi viikkoa, kaksi lääkärikäyntiä ja varmaankin huomenna kolmas. Riisivellikuurillakin on kohta oltu jo viikko. Toivottavasti alkaisi vähitellen hellittämään, että päästäisiin normaaliin päivärytmiin.

Tavarat hukassa ja kattiloiden pauketta

Tällä viikolla Ella on piilottanut tavaroita mitä ihmeellisimpiin paikkoihin. Oltiin lähdössä ulos ja äitin kännykkää ei löytynyt mistään. Soitettiin siihen kotipuhelimesta ja se löytyi vessan roskiksesta. Ella puuhaa keittiön lattialla kaikenlaista samalla kun äiti laittaa Ellalle ruokaa, Ella oli kuljettanut olohuoneesta stereoiden kaukosäätimen ja se päätyi uunin alaosassa olevaan laattikkoon. Samalla päätyi myös käsi laatikon väliin ja saatiin aikaiseksi kunnon kyyneleitä. Asia oli pian unohdettu ja taas oltiin uunin kimpussa. Potasta on myös löytynyt kaikenkarvaisia ystäviä. Pyykkikoneseen on päätynyt kaukosäätimiä, leluja ja myös vaatteita:)

Pyykkikori on myös hauska leikkipaikka istua ja isin juostessa ympäri kämppää Ella kikattaa minkä jaksaa. Hyvää kuntoilua!

Ella myös rakastaa kovaa ääntä, oma ääni tietenkin on paras mutta kovaa ääntä saa myös aikaiseksi esim. kattioilla ja kansilla. Kantta kun hakkaa kattilan päälle saa aikaan korvia särkevän äänen. Kattilaan hän laittaa myös arvokkaita lelujaan talteen konsertin ajaksi.

Tässä tutkittiin Ellan pieneksi käyneitä vaatteita. Ella ei oikein pitänyt pienestä hatusta. Ei enää mikään vauva!

On jännä huomata kuinka sietokyky on muuttunut. Ennen Ellaa kaikki lasten kovaääniset lelut ja leikit ärsyttivät, mutta Ellan tultua maailmaan, ääniin jotenkin ei vaan kiinnitä enää huomioita. Kaikkeen tottuu...

Ella auttelee edelleen äitiä mm. pyykeissä. Kun äiti tyhjensi koneesta märkiä pyykkejä koriin niin Ella laittoi koriin kuivia vaatteita vierestä lattialta.

Ella tykkää lapsista ja jos näkee minkäikäisen lapsen tahansa tulee kova 'huuto' ja sormen osoitus. Katso äiti pieni ihminen! Saman reaktion sai aikaiseksi myös pieni mäyräkoira kadulla. Omistajaakin oikein huvitti Ellan kiljahdus koiran nähdessään.

Pottatouhuja on jatkettu. Aamuisin sinne tulee yleensä pisut, joskus tosi paljon joskus ei paljoa. Riippuen siitä kuinka nopeasti noustaan sängystä. Potan fanfaarit on saatu kuntoon, mutta jotain hämminkiä siinä on. Jos anturi kastuu potta soi koko ajan ja joskus se soi vaikka siinä ei istuisikaan. Onneksi potassa on hiljainen ääni:) Ella viihtyy hyvin potalla..heilutellen jalkoja ja seuraten äitin tai isin aamutouhuja. Täytyy yrittää jatkaa tapaa että myöhemminkin siinä olisi kiva istua.

Kolmas hammas näkyvissä

Isi huomasi tänään automatkalla kolmannen hampaan olevan tulossa. (Vasen ylä etuhammas). Käytiin tänään Piikkiössä. Ella oksensi heti kun päästiin toivonlinnantielle :( juuri kun oli syönyt tietenkin. Ei siis auttanut kasvot menosuuntaan turvaistuimeen siirtymisessä. Tällä kertaa oksennus lensi myös auton etuosaan, sen verran monta kertaa kaaressa lensi. Isi totesi että ehkä ois hyvä viedä auto sisäpesuun ;)

Ella sai isomummilta etukäteen jo synttärilahjoja mm. pehmoisen muumin jolla oli kiva leikkiä automatkalla. Automatkalla saa häntä viihdyttää kaikin konstein...isi on hyvä tässä lajissa.

Olipa kerran oma tahto

Uhmaa on jo ilmassa. Opittua se ei vielä voi olla eli ihan sieltä omasta persoonasta lähtöisin. Tapahtui samana päivänä: Äiti luki soijamaidon kylkeä, Ella olisi halunnut purkin ja ei tietenkään saanut sitä. Alkoi kova itku ja huuto. Heli tuli käymään ja katseltiin siinä äitin kanssa yhtä talvitakin vetoketjua. Ella olisi halunnut vetoketjun suuhun, ei saanut, ja siitä syntyi kaamea itku. Mentiin vaateostoksille, Ella sai napattua kärryistään henkarin eikä suostunut päästämään irti, ei vaikka olisi saanut vastalahjaksi toisen henkarin. Laitettiin lattialle istumaan ja kokeiltiin josko olisi luovuttanut ja halunnut syliin, mutta ei. Siinä hän istua kökötti henkari tiukasti kummassakin kädessä. Päädyttiin tulokseen että irrotettiin vaate ja Ella sai tuoda henkarin kotiin. Henkarista ei myöskään haluttu luopua kun Ella piti kantaa sisään. Kädet kuitenkin piti irrottaa että valjaat saatiin käsistä pois..siitä taas naama mutruun ja itkua:( Että sellasta.

Ella on jo muutaman viikon ajan ottanut yhden tai pari askelta. Heli tuli katsomaan joku päivä meitä ja Ella tietenkin näytti miten sitä mennään. Vauhti vaan on ihan liian kova kävelyyn! Nousee seisomaan nopeasti ja kun on ottanut vauhdilla askeleen ollaankin jo maassa mullinmallin. Kerran mentiin suoraan nenälleen ja itkua ei tullut ollenkaan! Isi ei ole ollut paikalla todistamassa askeleita. Tällä viikolla kuitenkin kun isi tuli Lontoon työmatkalta Ellan piti näyttää monen monta kertaa kuinka temput tehdään. Aika hassu tyttö konttaa hurjaa vauhtia eteenpäin, kääntyy niin että on kasvot aikuisiin päin (katsokaa!) nousee ylös ja ottaa askeleen. On niin iloinen kun voi näyttää temppunsa.

Ella poseeraa nuken kanssa... nukke on niin iso, että Ella hädin tuskin jaksaa sitä nostaa. Välillä Ella tulee mustasukkaiseksi, jos nukelle antaa kiusallaan enemmän huomiota. Ei taida neiti vielä ymmärtää, että kyseessä ei ole kilpailija :)